Barffi.net
Riikan Hauska Koirakoulu
Reviiri Eläinlääkäriasema

Terveys

NOVASCOTIANNOUTAJAN TERVEYS

Terveydestä puhuttaessa kaikista oleellisinta on pään terveys eli luonne. Jos koira on arka, aggressiivinen, häiritsevän ylivilkas tai muulla tavalla toivotunlaisesta ystävällisestä, avoimesta ja normaalin aktiivisesta poikkeava, elämä sen kanssa ei ole mukavaa. Kun olette ostamassa pentua, katsokaa tarkkaan miltä emo vaikuttaa, miten se teihin suhtautuu. Lisäksi katsokaa jalostustietojärjestelmästä, onko emä ja isä käyneet luonnetta mittaavissa testeissä. Näitä testejä ovat MH- luonnekuvaus (jos keskeytetty, ei hyvä), luonnetesti (tästä tulee saada yli 70 pistettä, jotta se on hyväksytty) sekä BH- koe eli palveluskoirien käyttäytymiskoe. Joku näistä tai useampi tulisi olla hyvällä jalostuskoiralla hyväksytysti suoritettu. Jos näin ei ole, kysykää miksi!

Tollerilla esiintyy, kuten muillakin noutajilla, jonkin verran luuston kehitysvikoja. Näitä ovat lonkkavika, kyynärnivelten kasvuhäiriö, polvivika sekä selän ongelmat. Perinnöllisten sairauksien vastustamisohjelma eli PEVISA edellyttää, että jalostuskoirilta tutkitaan lonkat sekä kyynärät. Kaikki muu on kiinni kasvattajan omasta aktiivisuudesta ja halusta panostaa terveystutkimuksiin. Jalostukseen ei tulisi käyttää koiraa, jonka lonkat ovat huonommat kuin A tai B. Lonkka A tarkoittaa täysin tervettä, B rajatapaus- tervettä. Seuraava eli C-lonkka, onkin jo sairas. Valitettavaa on, että myös tollereilla näitä C- lonkkaisia käytetään jalostukseen. Jos olet ostamassa pentua yhdistelmästä, jossa emän tai isän lonkat ovat muuta kuin A tai B, kysy mitä erinomaisen hyvää annettavaa rodulle kasvattaja on nähnyt käyttämässään koirassa, kun on C-lonkkaista käyttänyt. Tästä sairaampia, käytetään kirjaimia D ja kaikista sairain on E, ei missään nimessä tulisi käyttää jalostukseen.

 

Kyynärnivelen terveyttä mitataan asteikolla 0, 1, 2 ja 3. 0 on täysin terve ja 1 lievästi sairas. 2 ja 3 sitten jo sillä tavalla sairaita että näitä ei jalostukseen pidä käyttää. Jo 1- kyynärien käyttäminen on arveluttavaa. Koiran painosta suurin osa on etupään varassa (n 70 %) ja kyynärnivelet ovat suurella rasituksella. Jo lievästi viallisiin kyynäriin kehittyy helposti nivelrikkoa, joka on koiralle hyvin kivulias tila. Mielestämme jalostukseen ei pidä käyttää koiraa, jonka kyynärät ovat muuta kuin 0. Tollereiden jalostusohjelma sallii 1- kyynärien käytön, jos toinen pentueen vanhemmista on terve. Voidaan jälleen kysyä, miksi käyttää 1- kyynäräistä, koska rodussa kyynärongelmat eivät ole yleisiä ja tervettä jalostusmateriaalia varmasti riittää. Käyttökoiran kyseessä ollessa kyynärien terveys on ensiarvoisen tärkeää!

Jos kasvattaja on ollut aktiivinen, hän on tutkituttanut jalostuskoiriltaan myös polvet. Näiden tulee olla 0 eli terveet. Myös selän kuvaaminen pitkäselkäiseltä koiralta kuten tolleri on, on suositeltavaa. Selkäkuvat eivät ole virallisia, mutta antavat arvokasta tietoa jalostuskoiran terveydestä.

Rodulla esiintyy jonkin verran silmäsairauksia, mistä vakavin on PRA. PRA voidaan tutkia geenitestillä. Geenitestin tulos A tarkoittaa tervettä, B kantajaa ja C sairasta. Jalostuskoirilla yhdistelmät AA ja AB ovat sallittuja. AA yhdistelmästä syntyy vain terveitä koiria. AB yhdistelmästä syntyy terveitä koiria ja kantajia. Kantajat eivät itse voi sairastua PRA:han. Jos kaksi kantajaa yhdistetään, voidaan saada aikaan myös sairaita eli C- koiria. Siksi jalostuskoirien PRA tulee tutkia geenitestillä ja käyttää jalostukseen vain AA tai AB yhdistelmiä. Näitä tutkimustuloksia ei toistaiseksi kirjata jalostustietokantaan, joten kysykää kasvattajalta onko hän tutkituttanut nämä geenit koiraltaan. Jos yhdistelmän PRA- status ei ole tiedossa, älä ota pentua tällaisesta yhdistelmästä. Sairaus kun edetessään johtaa koiran sokeutumiseen. Muita silmäsairauksia ovat mm CEA, jota myös voidaan tutkia geenitestillä. Periytymisen periaate on sama kuin PRA:lla. Tollereiden jalostustoimikunta ei edellytä CEA- statuksen tutkimista jalostuskoirilta, mutta valveutunut kasvattaja testaa tämänkin ja tekee vain yhdistelmiä joissa vähintään toinen vanhemmista on CEA- geenin suhteen terve. Muita silmävikoja ovat mm dichtiasis, eli silmäripsien kasvaminen luomien sisäpuolella. Tämä on melko yleinen vaiva rodussa. Dichtiasista on lievää, kohtalaista ja vakavaa. Lievässä havaitaan yleensä vain 1 ripsi väärässä paikassa, vakavassa havaittavia ripsiä voi olla jopa satoja. Kahden dichtiasis- koiran yhdistämistä ei suositella, silti näistäkin yhdistelmiä melko paljon näkee tehtävän. Ripset voivat haitata koiraa hangatessaan silmän pintaa, niitä voidaan poistaa, mutta ne voivat kasvaa takaisin. Lisäksi silmissä voi esiintyä RD, HC ja rakeenteellisena poikkeamana puutteellinen kyynelkanavan aukko.

lue lisää: www.kennelliitto.fi/yleisimmat-perinnolliset-silmasairaudet



Tollereilla esiintyy melko paljon autoimmuunisairauksia, joista yleisempiä ovat kilpirauhasen vajaatoiminta, SLE, tollersjukan sekä a/m. Myös allergiat ovat valitettavan yleisiä ja ovat taustaltaan myös immuunijärjestelmän vikoja. Nämä kaikki sairaudet johtuvat siitä, että rotu on vain muutamasta kantakoirasta lähtöisin ja lähestulkoon kaikki koirat ovat jotain sukua keskenään kun mennään sukupuussa riittävän pitkälle taaksepäin. Sukulaisuus altistaa immuunijärjestelmän ongelmille ja jalostuksessa onkin tärkeää katsoa koirien sukusiitosastetta sekä sukukatokerrointa, joka kertoo kuinka hyvin sukutaulun koirat ovat tiedossa. Sukusiitosasteen tulisi olla mahdollisimman pieni ja sukukatokertoimen mahdollisimman suuri (lähellä 1.0). Nämä asteet ja kertoimet löytyvät jalostustietojärjestelmästä.

Autoimmuunisairauksista suuri osa puhkeaa nuorilla koirilla. Alttius sairauteen kulkee rodussa mutta puhkeamiseen tarvitaan myös ulkopuolinen tekijä. Näitä tekijöitä ovat mm pitkäkestoinen stressi, jokin tulehdustila, UV- valo, antibioottihoidot, väärä ruokinta (maitotuotteita ja viljoja ei suositella) ja monet muut koiran henkistä ja fyysistä terveyttä kuormittavat tekijät. Hyvä puoli useimmissa autoimmuunisairauksissa on se, että ne pääsääntöisesti vastaavat hyvin kortisonihoitoon ja yleensä eivät hoidon jälkeen uusiudu. Koira voi siis useimmiten elää normaalia elämää, kun sairaus on hoidettu. Jalostukseen autoimmuunisairaita koiria ei kuitenkaan tule käyttää.

Taikalle valittiin ensimmäisen pentueen urokseksi yksilö, jolla me emme tienneet olevan astutushetkellä suvussa autoimmuunitapauksia. Yhdistelmän sukusiitosprosentiksi tuli 0%. Lisäksi yhdistelmä oli rotuyhdistyksen jalostustoimikunnan mielestä hyväksyttävä. Tästä huolimatta pentueesta (10 pentua) sairastui kolme autoimmuunitautiin. Nämä tapaukset ovat julkisesti nähtävillä rotuyhdistyksen sivuilla. Joten autoimmuunitaudit ovat valitettavasti tulleet tutuksi ihan käytännön kauttakin.
 
Toisen pentueen uroksen valinnan teimme itse. Siinäkin yhdistelmässä sukusiitosprosentti on 0%. Jokainen pennun toisesta pentueesta ostanut, oli kaupantekohetkellä tietoinen edellisen pentueen kolmen pennun sairastumisesta. Olemme itsekin luottavaisia tämän pentueen terveystilanteeseen, jota osoittaa sekin, että jätimme yhdistelmästä yhden pennun itsellemme sekä yksi ensimmäisestä pentueesta pennun ostanut osti tästä yhdistelmästä toisen. 

Allergioissa koira herkistyy jollekin ympäristön allergeenille. Näistä voivat olla esim varastopunkit, naudanliha, vehnä, siitepöly ja monet muut. Allergiat oireilevat useimmiten kutinalla ja vatsaongelmilla. Myös korvatulehdukset toistuvina ovat usein merkki allergiasta. Allergioiden hoidossa käytetään eliminaatiodieettiä eli koiralle ei anneta sellaisia ruokia, joille sen tiedetään olevan allerginen. Allergia pahana ollessaan on koiran elämää paljon rajoittava ja hankaloittava tila. Jalostukseen ei pitäisi käyttää allergisia koiria, mutta valitettavan paljon kuitenkin käytetään. Kysy siis kasvattajalta, onko hänen jalostuskoirillaan allergioita, voivatko ne vapaasti "syödä kaikkea", esiintyykö toistuvia korvatulehduksia ym.

Autoimmuunitautien ja allergioiden suhteen osa kasvattajista painottaa pennunostajiaan ilmoittamaan asioista jalostustoimikunnalle. Autoimmuunitaudeista tolleriyhdistys pitää listaa, joka perustuu omistajien omiin ilmoituksiin koiristaan. Valitettavasti ilmoituksen voi tehdä myös siten, että tieto on vain jalostustoimikunnan käytössä, jolloin ilmoitus ei ole julkinen ja ilmoituksesta saatava hyöty ei ole kaikkien käytössä. Kaikissa linjoissa näitä sairauksia esiintyy ja voidaankin miettiä miksi toisilla ilmoitettuja tapauksia on enemmän, toisilla ei välttämättä yhtään, ainakaan julkisina.

Muitakin sairauksia kuin yllämainitut rodulla on, kuten kaikilla muillakin roduilla. Kun olet ostamassa pentua, haastattele kasvattajaa tarkoin hänen tekemistään valinnoista, katso emon luonne, katso jalostustietojärjestelmän tiedot jalostuskoirista ja niiden sukulaisista sekä kysy kasvattajalta onko tietoa immuuniongelmista, onko ääniarkuuksia, onko allergioita, onko mitään normaalista terveestä tilasta poikkeavaa. Ja muista- jos kaikki näyttää erinomaiselta ja kasvattaja vakuuttaa, että mitään ei ole eikä ole koskaan ollutkaan- se harvemmin on totta.